Osallistuin nuorisokeskusten järjestämään kilpailuun, josta oli mahdollisuus voittaa päivä nuoriso-ohjaajana toivotussa nuorisokeskuksessa. Voittomatkani toi minut Virroille, Marttisen nuorisokeskukseen. Reissuni sijoittui 12–14.8.2015 ajalle.
Edellisenä iltana hikihatussa odotusta täynnä pakkasin rinkkani. Seuraava aamu meni matkatessa junalla ja bussilla kohti määränpäätä. Virtojen bussipysäkillä minua odotettiinkin jo. Ensimmäinen elämys oli päästä prätkä kyytiin. Vauhdin kasvaessa en tiennyt kumpi minua vei… pyörä eteenpäin vai rinkka reilusti taaksepäin!
Marttiseen saavuttuani oli kiva päästä heti päivään kiinni. Pääsin puolivahingossa olemaan erään kutosluokan leirikoulun jokaisessa ohjatussa ohjelmassa mukana. Ensiksi meillä oli alkuinfo jonka jälkeen mentiinkin resinoimaan. Hullunkiilto silmissä kohti tähtiä ja niiden ylikin fiiliksellä meikäläinen resinoi. Se oli todella hauskaa! Ei tullut ollenkaan salia ikävä noin 6km matkan jälkeen.
Sen jälkeen pääsinkin avustamaan samaa luokkaa vaijeri-liussa. Itseä alkoi jännittämään ja vatsanpohjaa kutittamaan kun katselin muiden menoa. Pääsin itse lopuksi tutustumaan yläköysiradan saloihin. Menostani huomasi että pelkään korkeita paikkoja. Taisi olla sivusta kiva katsoa ilmeitäni :`D Radan jälkeen oli kyllä niin voittaja olo että oksat pois!
Katso tästä video yläköysiradalta!
Hymyhuulilla oli oikein mukavaa mennä syömään maittavia ruokia. Illalla olikin sitten diskon vuoro. Parin tunnin tanssimisen jälkeen uni maittoikin.
Seuraavana päivänä pääsin ensiksi seuraamaan sivusta kuinka alaköysirataa vedetään, jonka jälkeen sain itse vetää sen tutulle ryhmälle.
Iltapäivällä järjestettävässä kullanhuuhdonnassa oli Kulta-Jaska olo. Kultakuume taisi iskeä ;) Kyllä se joo todella on taitoa huuhtoa kultaa. Nostan hattua kullanhuuhtojille. Sen jälkeen olikin vuorossa rentouttavaa melontaa saaren kupeessa. Kyllä siinä kelpasi meloa kun aurinko paistoi ja sai katsella kaunista Suomen luontoa. Melonnan jälkeen pääsin nauttimaan auringosta aurinkorasvan ja musiikin kera.
Seuraavana aamuna oli haikea pakkaa kamat ja siivota ylellinen huone luovutus kuntoon ( se sohva oli kiva).
Olen oikein iloinen, että pääsin tutustumaan uusiin ihmisiin ja pääsin näkemään uusia ohjaustyylejä. Olen sydämellisesti kiitollinen että minut otettiin siellä hyvin vastaan niin henkilökunta kuin se kutosluokka kenen kanssa olin alkuinfossa, resinoimassa, vaijeriluivussa, alaköysiradassa ja tulevassa olympialaisissa. Olympialaiset ja sen jälkeen diplomien jako (Huom! Minä olin myös siinä kättelemässä leiriläisiä) sulkivat hyvin päivät yhdeksi muistoksi. Kyseisen luokan kyydiillä pääsinkin sujuvasti takaisin kotio päin. Monta hetkeä rikkaampana lähti voittaja hymyssä suin jatkamaan askareitaan arjessansa.
Kiitän ja kumarran!
